A Beautiful Body - Minä.

Minäkin päätin osallistua A Beautiful Body - haasteeseen, kiitos Minttu rohkeasta ensiaskeleesta! 

 

 Tässä minä olen. Yhden lapsen äiti. Liikakiloineni, leveine lantioineni. Ja koskaan en ole hyväksynyt tätä kehoa samalla tavalla kuin nyt. Kun katson pientä tyttöäni, joka on syntynyt kehostani, jota olen kantanut sisälläni yhdeksän kuukautta, huomaan miettiväni; jos tämä keho on saanut jotain noin täydellistä aikaan, miksi en rakastaisi sitä samalla tavalla kuin rakastan tytärtäni? 

Lapsesta asti olen ollut pyöreä, lihava, pullea, miksikä sitä ikinä haluaa kutsuakkaan... Olen vihannut itseäni, olen ällöttänyt itseäni, olen oksentanut sen ällötyksen voimasta. Olen toivonut että aamulla kun herään olisin laihempi, kauniinpi mitävaan. Mitä tahansa negatiivista voi kehostaan sanoa tai kuvitella, you name it, olen sitä ajatellut. 

Hitaasti mutta varmasti olen yrittänyt kasvattaa itseluottamusta. Sillä itsekkin pidän viehättävimpinä sellaisia ihmisiä joilla on terve itseluottamus, en sellaisia ihmisiä joita media yrittää meille markkinoida viehättävinä. Tyttären saamisen myötä, haluan muuttaa omaa ajatustapaani, sellaiseksi mitä voin hyvillä mielin heijastaa häneen. En halua opetttaa oman kehon kritisoimista ja turhanpäiväistä haukkumista. Jos on tyytymätön, pitää asioille tehdä jotain, joko fyysisesti tai henkisesti! Jos on sisältä vahva kestää ulkoista horjuttamista.

Tänään kun katson peiliin, näen naisen, näen äidin, kauniin sellaisen. Sellaisen jonka mies muistaa muistuttaa siitä kauneudesta, arkena kun ei itse muista. Sellaisen jolla on hyvä olla itsensä kanssa. Sellaisen joka ei häpeä enää, olla tämän kokoinen, tämän muotoinen. 

xoxox

Memi